Jos Josku 22.6.2009…

Nyt se on tapahtumassa. Parhaillaan kirjaston järjestelmistä vastaavat henkilöt pistelevät Joskun palikoita paikoilleen ja ajavat JoeCatia ja Kuopusta alas. Mitä se tarkoittaa asiakkaille? Ei voi hakea tietoa JoeCatista eikä Kuopuksesta; ei voi katsella omia asiakas- ja lainatietojaan, ei voi uusia lainojaan eikä yhteislainaus Varastokirjastosta (UB-lainaus) toimi. Mutta kirjastojen ovet ovat avoinna, ja halukkaille on kirjoja lainattu väliaikaisilla systeemeillä.

 Ensi viikolla – toiveidemme mukaan – 22.6.2009 Josku-tietokanta on valmis ja toimii. Mutta aina ison tietokannan yhdistämistyössä on jossittelullekin varaa. Hyvät asiakkaat, jos Josku temppuilee ensi alkuun, pyydämme kärsivällisyyttä. Ymmärtäväisiä olette olleet tähänkin asti, mutta joudumme aivan varmasti vielä viilailemaan ja sovittamaan yhteen asioita ensi viikolla.

 Itä-Suomen yliopiston kirjastotietokanta sai kevättalvella nimekseen Josku nimikilpailun tuloksena. Kirjaston sisällä on käyty epävirallista keskustelua siitä, että mikä se semmoinen Josku on. Onko se suomenpystykorva? Vai myyrä? Vai viivakoodijono? Tai se vinkeä menninkäisukko, joka loikkii reppu selässä sammalmetsiköitä pitkin Kuopio-Joensuu-Savonlinna kolmiota kunnes reitille on syntynyt kinttupolku? Mutta nainen se ei ole – ainakaan minun mielestäni; tai voihan se olla joku Idols-kilpailija?

 Yhteisen kirjastojärjestelmän rakentaminen on yhtenäistänyt jo nyt Joensuun yliopiston (mukaan lukien Savonlinnan kampus) ja Kuopion yliopiston kirjaston käytäntöjä. Tietokanta asiakas-, aineisto- ja tilausrekistereineen on kirjaston keskeinen työväline, ja monta särmää on kirjaston sisällä hiottu, kun yhteisiä ratkaisuja on haettu.

 Asiakkaille nämä yhtenäistetyt käytännöt näkyvät muutamina muutoksina. Hinnastot on uudistettu Josku-tietokannasta automaattisesti tulevien maksujen osalta. Laina-aikoihin on tullut pieniä muutoksia, sakkomaksuihin samoin ja yölainoihin myös. Henkilökunnan lainat uusitaan automaattisesti 10 kertaa, jos niihin ei ole varauksia. Muut taas saavat ennakkoon ilmoituksen erääntyvistä kirjoista sähköpostiinsa: heti kun reagoi, ei tule myöhästymismaksuja.

 Tarkempia tietoja muutoksista osoitteissa:

Joensuun yliopiston kirjasto: http://www.joensuu.fi/library  -> Ajankohtaista

Kuopion yliopiston kirjasto: http://www.uku.fi/kirjasto/ajankohtaista/index.shtml#10.6.2009

 Varauksista ei edelleenkään peritä maksuja, jos tieto niistä lähetään sähköpostilla. Asiasta on tullut tähän blogiin huolestuneita kommentteja, kiitos niistä! Ne ovat arvokkaita palautteita, kun yhteisiä palveluita mietitään. Asiasta on keskustelu yhdessä kirjaston sisäisessä työryhmässä, kun pohdittiin, kuinka katetaan kirjojen kuljetuskustannukset eri kampusten välillä. Tästä on Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmä tehnyt päätöksen kokouksessaan 13.8.2008 (https://intra.uef.fi/portal/uef_johtoryhma_kokous_8_poytakirja.pdf). Päätöksessä on linjattu, että henkilökuntaa ja opiskelijoita ei veloiteta kirjastoaineistojen kuljetuksista kampukselta toiselle. Mutta toisaalta päätöksessä on mainittu, että “kustannuksista vastaavat kirjastot”. Kun tätä kirjastolle tulevaa lisäkustannusta ja sen kattamista pohdittiin, nousi nyt puheena ollut varausmaksu esille yhtenä vaihtoehtona. Mutta korostan, että päätöstä tästä maksusta ei ole tehty.

Vaikka Josku-tietokanta jo yhdistääkin kirjastojemme toimintoja ja esimerkiksi kaikki kirjat löytyvät ensi viikosta alkaen samasta tietokannasta, toimimme vielä tämän vuoden erillisinä hallinnollisina yksikköinä – kuten koko yliopistot. Niinpä maksut on vielä maksettava niihin kirjastoihin, jossa ne ovat syntyneet eikä kirjoja lainata eikä palautella kampusten välillä. Nämä uudistukset tapahtuvat sitten vuoden vaihteessa.

 Lainauskielto on ensi viikosta lähtien voimassa kaikilla kampuksilla, jos maksuja on hoitamatta joko Joensuun (sekä Savonlinnan) tai Kuopion yliopiston kirjastossa. Mutta tämähän ei tuota sen kummempia ongelmia, kun hoitaa maksut pois sinne kirjastoon, missä ne ovat syntyneet.

 Nyt sitten vain odotellaan Juhannusta ja Joskua.

Josku-tietokantaa rakennetaan vaiheittain

JoeCat ja Kuopus yhdistyvät Josku-tietokannaksi vaiheittain. Tietojen siirron helpottamiseksi asiakkaille on järjestetty keväällä sakkomaksukampanja. Sakkomaksujen nollatoleranssia ryhdytään toteuttamaan toukokuun alusta ja se kestää Josku-tietokannan käyttöönottoon saakka. Tietokantojen bibliografinen data eli kirjojen ja lehtien tiedot tullaan siirtämään toukokuun puolenvälin jälkeen, jolloin JoeCatissa alkaa vähitellen näkyä Kuopuksen tietoja. Teknisestä syystä Kuopuksessa olevien elektronisten lehtien tiedot ja linkit puuttuvat alkuvaiheessa Joskusta. Asiakastiedot ja lainat siirretään kesäkuun puolenvälin tienoilla, jolloin tietokannoissa on käyttökatko. Josku-tietokanta avataan käyttöön juhannuksen jälkeen.

Pääasiassa toiminnot jatkuvat normaalisti kuten tähänkin saakka, koska Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto toimivat omina organisaatioinaan ennen Itä-Suomen yliopiston perustamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaalla on samat asiakastiedot Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Kaikkien kampusten lainat voidaan uusia kerralla. Mikäli asiakas joutuu lainakieltoon, niin lainakielto on voimassa kaikilla kampuksilla. Näin tapahtuu myös jos sakot ylittävät suurimman sallitun määrän. Sakkojen maksaminen tulisi suorittaa siihen organisaatioon, josta maksut ovat syntyneet. Asiakastiedot kiinnittyvät yhdelle kampukselle, joten ennen Itä-Suomen yliopiston perustamista varaukset voi itse viedä vain yhden kampuksen aineistoon. Organisaatioiden välinen kirjaliikenne on kaukolainauksen alaista, ennen Itä-Suomen yliopiston perustamista.

Josku-tietokannan käyttöönoton yhteydessä lainauskäytäntöjä yhtenäistetään: kaikki varaukset muuttuvat maksullisiksi, uusintakertojen maksimimääräksi tulee 10 ja lainauskiellon purkumaksu poistuu muilta kuin henkilökunnalta. Joitakin muutoksia tapahtuu myös maksuissa.

Tomi Rosti

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen on hyvässä vauhdissa

Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto aloittivat vuoden 2006 lopulla suunnittelutyön, jonka tavoitteena oli Itä-Suomen yliopiston synnyttäminen. Kirjastot osallistuivat jo alkuvaiheen suunnittelutyöhön. Aktiivisin suunnittelun vaihe oli vuodenvaihde 2006 – 2007, jolloin työryhmät laativat omat raporttinsa ja ehdotuksensa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiksi. Kirjasto- ja oppimiskeskusryhmän raportissa ehdotettiin yhteistyön kehittämistä ja jo luotujen verkostojen ja toimintatapojen syventämistä. Konkreettisena esityksenä oli suunnittelijoiden palkkaaminen kirjasto- ja julkaisemispalveluiden sekä oppimiskeskus- ja opetuksen kehittämiseen liittyvien palveluiden suunnittelemiseksi Itä-Suomen yliopistossa.

 

Itä-Suomen yliopiston hankevaiheessa kirjasto esitti omassa hanke-esityksessään keskeisimpinä alkuvaiheen kehittämiskohteina yhteisen tietoaineistopolitiikan ja tietojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen sekä yhteisen tiedonhankinnan koulutuspolitiikan laatimisen. Näihin saatiin rahoitus. Syksyllä 2007 aloitettiin myös järjestelmällinen kirjastopalveluiden kehittäminen. Kirjastojen johtoryhmät alkoivat pitää säännöllisiä tapaamisia, joissa linjattiin ja päätettiin Itä-Suomen yliopistoon liittyvistä kirjastotoimea koskevista asioista. Lisäksi perustettiin työryhmät keskeisille kirjastopalveluiden alueille.

 

Vuoden 2015 Itä-Suomen yliopiston kirjastolaitoksen vision aineksiksi esitettiin 4.12.2007 hankkeiden sihteeristön tapaamisessa seuraava:

 

Kirjastojen kansalliset tietojärjestelmät ovat kehittyneet kansallisiksi yhteisluetteloiksi ja sähköisiin aineistoihin asiakkaat pääsevät käsiksi henkilökohtaisella tunnistautumisella. Uudet opiskelijat lukevat ainakin osaksi kurssikirjat sähköisinä versioina. Tutkijat toimivat joillakin aloilla täysin digitaalisessa toimintaympäristössä (kirjasto on työpöydällä) ja painettuja tietoaineistoja tarvitsevien alojen palveluja ja aineiston saatavuutta kehitetään. Itä-Suomen yliopiston tutkimusjulkaisut ovat vapaasti saatavissa yliopiston julkaisutietokannan kautta.

 

Kirjastopalvelut ovat integroituneet entistä enemmän kunkin oppialan opetukseen ja tutkimukseen. Kirjastohenkilöstö vastaa kirjastojen tietojärjestelmien paikallisesta toimivuudesta, aineistojen valinnasta tiedeyhteisön kanssa, hankinnasta ja järjestämisestä sekä tiedonhankintataitojen opettamisesta ja osallistuu tutkijaryhmien toimintaan tieteenala-informaatikkoina. Opiskelijoille on tarjolla fyysisiä oppimisympäristöjä, joissa on mahdollista tehdä ryhmätöitä tai syventyä rauhallisesti oman alansa kirjastoaineistoihin. Kirjasto- ja oppimiskeskustilat muodostavat merkittävän sosiaalisen kohtaamispaikan kampuksilla. Itä-Suomen yliopisto on edennyt pitkälle painetun aineiston digitoinnissa yhteistyössä muiden kansallisten toimijoiden kanssa.

 

Vuonna 2008 kirjasto osallistui Itä-Suomen yliopiston strategian ja hallintojohtosäännön valmisteluun ja jatkoi edellä esitettyjä hankkeita. Vuoden 2009 alusta kirjasto on ottanut konkreettisia askeleita kohti yhteisiä palveluita. Kirjaston aineistotietokantaa ollaan yhdistämässä, yhteisten verkkosivujen suunnittelu on käynnissä. Kirjasto on myös tekemässä ensimmäistä strategiaansa ja luomassa hallinnon rakenteita: päätoiminnoille on nimetty vuoden 2009 alusta palvelupäälliköt.

 

Itä-Suomen yliopiston kirjaston tavoitteena on, että keskeisimmät kirjastopalvelut toimisivat jo lukukautena 2009 – 2010 mahdollisimman yhtenäisesti. Palvelujen rakentaminen on iso urakka, josta olemme päättäneet tiedottaa tällä blogilla. Toivomme, että asiakkaamme tulisivat mukaan ideoimaan ja kehittämään uuden yliopiston kirjastoa yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa.

 

Jarmo Saarti ja Helena Hämynen